Syyskuun alussa yritykset ja muu Suomi siirtyvät kesän jälkeen pikkuhiljaa takaisin arkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikoilla, kouluissa ja muissa yhteyksissä ihmiset kohtaavat taas enemmän ennestään tuntemattomia ihmisiä. Kaikki uudet tuttavuudet eivät ehkä vastaa ajatusmaailmaltaan juuri omaa ajatuksenjuoksuasi.
On tärkeää, että ihmiset pystyvät erimielisyyksistä ja erilaisuudesta huolimatta tulemaan toimeen keskenään ja käymään keskusteluja monipuolisista aiheista. Hyvä vuorovaikutus edistää tulosten saamista kaikkialla, missä ihmisiäkin on. Pahimmassa tapauksessa huono viestintä ja vuorovaikutuksen puute johtavat riitoihin ja kiusaamiseen sekä hidastavat yritysten jouhevaa toimintaa sekä hankaloittavat uuden oppimista.
Tämänkertaisessa Viikon viestijät -tekstissä nostan esiin kolme tahoa, jotka ovat tehneet hyvää työtä edistääkseen sitä, että ihmisten olisi helpompi palata yhteisöjensä pariin kesälomien jälkeen.
Erilaisuus on voimavara ja mahdollisuus yhteisöissä
Maahanmuuttajataustainen Fabe tekee Tiktokiin videoita hyvillä näkökulmilla. Hän paitsi tekee oivallista huumoria käyttäen omaa taustaansa hyödyntäen, hän myös ottaa rohkeasti kantaa kiusaamisen ehkäisemiseksi. Hänellä lienee paljon nuoria seuraajia, joten on tärkeää, että lasten ja nuorten idolit kuten hän, tekevät osansa ison aiheen eteen.
Fabe kertoo videoillaan myös, kuinka häntä itseään kiusattiin nuorempana. Suomessa on nykyään entistä enemmän erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, joten on todella tärkeää ottaa heidät huomioon. Kaikenlainen rasismi ja syrjintä on väärin, eikä se kuulu työpaikoille, kouluihin tai oikeastaan yhtään mihinkään. Faben esimerkki kannustaa ainakin itseäni kiinnittämään huomiota arjessani siihen, että viestin kaikille tasavertaisesti, ymmärtäväisesti ja kiinnostuneesti.
Kova ääni viestii kauas, mutta hiljaisenkin äänen kuulee joku
K-Marketit ovat julistautuneet koulujen lukuvuoden kynnyksellä kiusaamisvapaaksi vyöhykkeeksi. Koulukiusaamista tapahtuu paljon itse koulupäivän aikana, mutta myös koulumatkoilla – ja kaupat ovat eittämättä iso mahdollinen osa sitä. On hienoa, että muun muassa Suomen isoimpiin nuorisoidoleihin kuuluvat Miisa Rotola-Pukkila ja Roni Bäck ovat mukana tässä kampanjassa.
K-Marketeja on Suomessa paljon, joten tämä kampanja saa sen myötä paljon näkyvyyttä. Se on erinomaista. Tämä asettaa myös upean esimerkin siitä, mitä jokainen yritys voi tehdä. Aktiivinen kiusaamisen vastainen kampanjointi, keskustelu ja kiusaamiseen puuttuminen ehkäisevät uupumusta, syrjäytymistä ja myös niitä kaikista dramaattisimpia seurauksia.
Ollaan siis hereillä työpaikoilla, kouluissa ja harrastustemme parissa, kun tapaamme muita, erilaisiakin ihmisiä. Yhteen hiileen puhaltaminen, kyseleminen ja kiinnostuminen edesauttavat tulosten syntymistä riippumatta siitä, missä ja millaisia tuloksia halutaan.
Annetaan hiljaisemmillekin tilaa viestiä
Tälläkin kertaa halusin ottaa mukaan listalle yhden viestinnästä kolumnoineen tyypin. Helsingin Sanomiin kirjoittanut Mari Manninen kertoo tekstissään erilaisista ominaispiirteistä, joita suomalaisessa keskustelukulttuurissa on. Ne on hyvä tiedostaa ja tarpeen mukaan pyrkiä muotoilemaan niitä omaan ympäristöön sopivammaksi.
Vaikka teksti nostaakin kärjekkäästi stereotyyppisen johtajamiehen useimpien puheiden ja mölyjen lähteeksi, voi porukan suupaltti olla kuka tahansa. Jotkut ihmiset ovat luonnostaan moottoriturpia – allekirjoittanut mukaan lukien. Toiset taas saattavat ajatuksissaan käydä läpi monimutkaisiakin ketjuja, mutta eivät välttämättä saa sanotuksi vaikkapa palaverin aikana montaa asiaa.
Siksi on äärimmäisen tärkeää pyrkiä kysymään kysymyksiä myös niiltä, joille luontainen tilanhallinta puheella ei ole helppoa. Pölinäpettereiden on myös osattava odottaa vuoroaan ja kuunnella. Kun jokainen osaa hieman joustaa omasta luontaisesta roolistaan, syntyy paljon hedelmällisempää dialogia ja mahdollisesti yllättäviäkin ratkaisuja kohti kehitystä ja yrityksen, yhteisön tai porukan tavoitteita.