Tällä kertaa Viikon viestijöissä mennäänkin vähän eri kaavalla – uskoisin, että se sopii myös sulle. Huomasin kyllä kuluneen viikon aikana useammankin mieltä lämmittävän viestintätapauksen internetin syövereissä, mutta tämä yksi keissi jäi niin syvästi mieleen muutamastakin syystä, että haluan nostaa sen framille ilman perintöprinsessoja tai -prinssejä.
Twitterissä eräs jääkiekon ystävä harmitteli, ettei pysty rahatilanteensa vuoksi kattamaan kuin suosikkijoukkueensa Ilveksen pelien katseluoikeuden ja ilmaisi halunsa seurata muutakin liigakiekkoa. Lisäksi twiittaaja lisäsi viestiinsä, että on ollut poissa koulusta eli sosiaalisesta ympäristöstä useamman kuukauden sekä liitti mukaan aihetunnisteen #mielenterveys. Uskon, että kyse oli oikeasti hankalasta tilanteesta.
Tämän jälkeen ei kovin paljon vettä ehtinyt virrata Kokemäenjoessa, kun Porin Ässien Twitter-tililtä napsahti vastaus tilannettaan avanneelle somettajalle. Liigaseuran edustaja kertoi, että joukkueen kausikorttiasiakas halusi antaa apua tarvitsevalle jääkiekon ystävälle käyttöön Ässien otteluiden katsomisen mahdollistavan koodin. Alkuperäinen twiitti ei sisältänyt mitään sellaista, että porilaisseura olisi voinut sitä etsimättä huomata. Heille on siis vinkattu asiasta. Välissä tapahtui siis pyyteetöntä, itseään korostamatonta auttamista, jonka sanansaattajaksi Ässät tuli. Tuona torstaina somessa sykki siis todellinen patasydän.
Auttaminen tukee bisnestä
Ottakaamme mallia tuon nimettömänä pysytelleestä ässäkannattajasta ja tarjotkaamme apua sitä tarvitsevalle. Kuten tässäkään tilanteessa, ei ollut kyse mistään megaluokan ponnistuksesta käden ojentamiseksi. Puhelinsoitto tai kenties muutaman rivin sähköposti riitti tuomaan helpotusta ilmeiseen tositarpeeseen.
Kuten Ässät, myös moni muu yritys elää tällä hetkellä haastavaa aikaa. Kauppaa on tehtävä tai muuten saattaa olla, että kaupanteko loppuu konkurssipeikon hyökätessä sängyn alta. On kuitenkin hyvä muistaa, että yritys tai yrittäjä voi tehdä paljon muutakin hyödyllistä kuin aggressiivisesti yrittää kasvattaa kassaa. Koen itsekin, että Viikon viestijät -blogitekstit tukevat omaa yritystoimintaani, vaikka nämä sanailut eivät markkinoi palveluitani suoranaisesti ollenkaan. Palveluistani kerron sitten muissa yhteyksissä tai vastaan puhelimeen, kun joku soittaa.
Ässien ja heidän kausikorttilaisensa avunanto herätti itsessäni vahvan tunteen idolisoinnista – tuollainen minäkin haluan olla. Haluan pystyä ojentamaan oman vakaan käteni, kun toisen käsi tärisee kuin nuorella hyökkääjällä maalipaikassa. Haluan pystyä pyyteettömästi olemaan avulias enkä kalastella kehumisillani bisnesmahdollisuuksia – en tokikaan pane pahakseni, jos jään näistä jollekin taholle mieleen potentiaalisena yhteistyökumppanina. Se ei kuitenkaan ole Viikon viestijöiden tarkoitus – tämän blogisarjan tarkoitus on jakaa kiitosta hyvästä viestinnästä somessa. Internetiin mahtuu paljon potaskaa, mutta kuten sykkivä patasydän osoitti – paljon myös hyvää.